Otto Paananen on pelannut useamman kauden Hodyn 2009 joukkueessa ja olemme kiinnostuneina seuranneet hänen jalkapalloilijan taipaleensa alkuvaiheita. Nuoren miehen matka on hyvä esimerkki kovasta työstä, perheen tuesta ja onnistuneesta valmennuksesta.
Otto on kotoisin Kokkolasta ja aloitti futiksen 3-vuotiaana Gamlakarlebyn Bollklubbenin (GBK) jalkapallokoulussa. Kokkolan urheilutalolla pidettyihin treeneihin hän meni isoveljensä kanssa. Jalkapallo imaisi pojan mukaansa ja viisivuotiaana hän siirtyi kaverinsa perässä pelaamaan vuotta vanhempien joukkueessa. GBK onkin pysynyt Oton joukkueena alusta alkaen.
Moni varmasti on miettinyt, miten Otto ajautui Kokkolasta asti pelaamaan keskisuomalaiseen Holstin Dynamoon. Kaikki sai alkunsa siitä, että HoDyn Pishkoh Yari oli opiskelemassa Kokkolassa. Pishkohin intohimo jalkapalloon vei hänet mukaan myös opiskelupaikkakunnan jalkapallotoimintaan ja hän lähti vetämään GBK:n treenejä talvella 2019. Yhteistyö olisi voinut päättyä tähän, kun Pishkoh palasi Keski-Suomen kentille kesän koittaessa. Yhteys kuitenkin säilyi välimatkasta huolimatta, koska Oton serkku Lenni Rainerma pelasi jo tuolloin HoDyssa.
Kokkolasta on pitkä matka lähteä jokaisiin treeneihin, mutta HoDyssä tämä ymmärrettiin mainiosti. Otto liittyikin mukaan lähinnä turnausreissuille. Myöhemmin Pohjoisen Liigan pitkille pelimatkoille oli sama lähteä Jyväskylästä tai Kokkolasta. Suurimmaksi osaksi vanhemmat kuskasivat Ottoa, mutta välillä hän lähti reissuun myös yksin junalla tai bussilla. “Välimatka oli pitkä, mutta pelaamaan pääseminen oli kuitenkin tärkeämpää, joten ei se matkustaminen oikeastaan ollut raskasta. Pelireissuille oli aina kiva lähteä”, Otto toteaa.
Otto kokee HoDyssä pelaamisen tärkeänä osana kehityksessään jalkapalloilijana. HoDy toi GBK:ssa pelaamisen rinnalle kovempia pelejä, jotka olivat tärkeä lisä normaaliin treenaamiseen. Koko HoDyn 2009 syntyneiden joukkue oli tavoitteellinen ja kilpailullinen. Sellaisessa seurassa kehittyi huomaamatta itsekin. HoDyn kanssa pääsi myös koviin kotimaisiin ja ulkomaisiin turnauksiin, minne muuten ei olisi varmasti päässyt. Kilpailullisessa ympäristössä valmentajat huomioivat hyvin Oton vahvuudet ja kannustivat käyttämään niitä. Otto koki valmennuksen myös hyvällä tavalla vaativaksi.
Oton vanhemmat ovat olleet aktiivisesti mukana menossa. Eihän pitkät pelimatkatkaan olisi onnistuneet ilman vanhempien tukea ja panosta. Perheen mukaan GBK:ssa on tehty arkityö ja panostettu paljon samoihin teemoihin, joita on omaksuttu mukaan HoDyn toiminnasta. “Vauhti, intenssiivisyys ja yksilön rohkeus eri tilanteissa ovat olleet viimeiset kuusi vuotta vahvoja ohjaavia tekijöitä, joilla on ollut iso merkitys Oton kehityksessä. HoDyn filosofia auttaa pelaajaa henkilökohtaisessa kehittymisessä on poikkeuksellista Suomessa. Kiitos siitä pyyteettömästä avusta Jyväskylään!” kertailee tunnelmia Oton isä Tuomas Paananen.
Tie Suomen maajoukkueeseen ja Saksan Wolfsburghin akatemiaan
Maajoukkuetoiminta käynnistyy Suomessa U15 ikäluokassa, jolloin kootaan ensimmäiset ikäkausijoukkueet maaotteluihin. Tätä edeltää tähtitarhatapahtuma, johon kootaan noin 80 pelaajaa eri puolilta Suomea. Näistä pelaajista tehdään ensimmäiset maajoukkuevalinnat. Otto tuli valituksi 2023 heti ensimmäiseen U15 maajoukkeeseen edustamaan Suomea yhdessä HoDyn Ilmari Moilasen ja Lenni Rainerman kanssa. Sittemmin Otto on ollut nimettynä kaikkiin U15 kokoonpanoihin ja tällä kaudella myös U16 maajoukkeeseen on tullut kutsu. Valinnat ovat Otosta tuntuneet hyviltä ja palkitseviltakin. Onhan se aikamoinen meriitti, tulla valituksi edustamaan Suomea oman ikäluokan kärkipelaajana. Maajoukkuetoiminnasta on saanut myös paljon uusia kavereita ympäri Suomea. Jos HoDy toi lisäarvoa GBK:n rinnalle niin maajoukkepelaaminen on ollut vielä vaativampaa. “Pelin laatu ja tempo ovat kovempia ja vastustajat samoin. Helppoja pelejä ei ole”, kertoo Otto.
Maajoukkuevalinnat ja Palloliiton tähtitarhatoiminta toivat Oton esille myös kansainvälisellä tasolla. “Tähtitarhatapahtumissa on yleensä paljon ulkomaisisa pelaaja-agentteja ja seurojen tarkkailijoita. Siellä onnistuminen johti kiinnostukseen koti- ja ulkomailla. Lopulta tuli useasta seurasta yhteydenottoja ja kävimme heidän kanssaan läpi mahdollisuuksia. Oman pelaaja-agenttini kanssa puhuimme myös halukkuudesta siirtyä jossakin vaiheessa ulkomaille, jos sellainen mahdollisuus tulisi. Melko nopeasti sainkin muutaman kutsun testijaksoille Saksaan”, Otto muistelee ja jatkaa: “Wolfsburg tuntui heti todella hyvältä. He olivat nähneet minun pelejäni livenä ja tiesivät jo etukäteen minusta. Wolfsburgin akatemia on melko uusi ja kaikki, mitä jalkapalloon keskittyminen vaatii, oli järjestetty hyvin. Myös ihmiset olivat mukavia ja tuntui, että siellä voisi viihtyä.”
Oton elämässä tapahtuukin iso muutos tulevana kesänä, kun hän muuttaa Wolfsburgiin. Arki tulee hahmottumaan jalkapallon ja opiskelun ympärille. Wolfsburghin akatemialla on oma asuntola, jonka yhteydessä on nurmikentät, joita kehutaan Saksan parhaiksi. Lisäksi akatemialla on opiskelutiloja, ruokala, kuntosali ja jopa oma lääkäriasema. Syksyn aikana Oton on tarkoitus aloittaa etälukio Suomeen. Viime aikoina muuttovalmistelut ovatkin liittyneet opiskelupaikan ja -tavan hahmotteluun.
“Otolla on ollut aina ollut tavoitteena tulla jalkapalloilijaksi ja on ollut tietenkin hienoa, että määrätietoisuus on kantanut näinkin pitkälle”, toteavat Oton vanhemmat. Päätös lapsen lähettämisestä Saksan pelikentille ei ollut missään tapauksessa helppo, mutta Oton oma varmuus lähdöstä helpotti valinnan tekemistä. Hän tuntuu olevan valmis muutokseen. Vanhemmat ennakoivatkin syksyn alun olevan heille vaikeampi kuin Otolle.
Kaikki lähtee harjoittelusta ja unelmista
Otto kertoo olevansa tunnollinen treenaaja. Joukkuetreenien ohella hän käy lenkillä ja potkimassa omalla ajalla. Lisäksi kuntosalilla on tullut treenattua perusvoimaa ja räjähtävyyttä. “Omia vahvuuksia on kiva hioa itsekseen, niitä ei joukkuetreeneissä ehdi niin paljon tekemään. Treenailen paljon harhautuksia ja maalintekoa”, Otto toteaa. “Nyt talven aikana olen harjoitellut pikajuoksijoiden kanssa juoksutekniikkaa ja nopeusvoimaa”, hän lisää.
Tulevaisuudessa Oton tavoite on panostaa harjoitteluun vieläkin paremmin. Hän toivoo nousevansa nopeasti U19 joukkueeseen ja mahdollisesti edustusjoukkueeseen Bundesliigaan asti. Mahdollisuuksia ainakin on, koska ovet unelmiin tuntuvat avautuvan tälle nuorelle miehelle. Kaiken takana on kuitenkin tuhansia tunteja töitä. “Nuori pelaaja tarvitsee vahvan tuen ympärilleen. Urheilijaksi kasvaminen on vaatinut paljon suunnitemallisuutta treenimäärien ja laadun suhteen. Hyvä ympäristö ja valmentajat ovat auttaneet eri osa-alueissa, jotka tukevat Oton tavoitteita. Oton kanssa kaikki on tapahtunut hyvin luonnollisesti, koska valmius pitkäjänteiseen treenaamiseen on aina ollut hyvä”, pohtii Oton isä Tuomas.
“Haluaisimme kiittää kaikkia, jotka ovat mahdollistaneet HoDyssa mukana olemisen. Ajasta on jäänyt paljon hienoja muistoja ja yhteisiä kokemuksia. Haastatteluhetkellä olemme juuri Saksassa ja täällä Wolfsburghin akatemialla HoDy ja seuran toiminta nousee usein keskusteluihin. Pidetään HoDyn lippu korkealla jatkossakin!” kiittelevät Paanaset. Otto lähettää omat kiitoksensa vielä Yarille, Juusolle ja koko 2009 joukkueelle. HoDyn junioreille hän haluaa antaa yhden ohjeen: “Luottakaa Yariin :)”
